Musta tee

Musta tee vai punainen tee

Meidän musta teemme tunnetaan Kiinassa punaisena teenä. Nimien vaihtuminen johtuu erilaisesta tulkintatavasta: Kiinassa teen katsotaan olevan punaista, koska sen haudutus on väriltään punertavaa, kun taas lännessä se nähdään mustana kuivien teelehtien värin vuoksi.

Periaatteessa kumpaakin nimitystä käytetään siis samasta teeluokasta. Hämmentävämpää lajittelusta tekee se, että Kiinassa tunnetaan myös toisenlainen musta tee, nimittäin jälkifermentoitu puerh tee ja muut fermentoidut teelaadut. Näiden haudutus on paljon mustaa teetä tummempaa. Tämä teeluokka ei ole vielä kovin tunnettu länsimaissa, mutta Kiinassa se on juuri nyt huippusuosittua.

Mustan teen historia

Mustan teen epäillään syntyneen 1600-luvulla Kaakkois-Kiinan Fujianin maakunnassa. Tarinan mukaan ensimmäinen musta tee oli Lapsang Souchong ja se syntyi vahingossa oolongtuotannostaan tunnetun Wu Yi -vuorten alueella.

Tarinan mukaan joukko sotilaita marssi kylään ja pakotti teenviljelijät keskeyttämään oolongin tuotannon. Sotilaat pysähtyivät lepäämään teelehtien päälle, ja kun teenviljelijät palasivat aamulla lehtien luo, he huomasivat niiden erikoisen aromin. Koska teelehtien kuivaushuone oli yhä sotilaiden valtaama, viljelijät päättivät kuivata lehdet avotulen päällä. Tuli sai aikaan savuisan aromin, josta Lapsang Souchong yhä tunnetaan, ja loppu on historiaa.

Teetarinoiden todenperäisyydestä ei voi koskaan olla varma, mutta varmaa on se, että kun musta tee oli syntynyt, se herätti nopeasti eurooppalaisten kauppiaiden huomion. Tätä ennen länsimaissa oltiin juotu lähinnä vihreää teetä ja oolongia. On mahdotonta sanoa, miksi musta tee valtasi niin kokonaisvaltaisesti lännen teemarkkinat. Syy voi olla kulttuurisissa makutottumuksissa, mutta myös säilyvyyden epäillään vaikuttaneen mustan teen suosion kasvuun. Nimittäin herkkä vihreä tee ei kestä pitkien laivamatkojen kosteutta hyvin, vaan sen tuoreus kerkee pilaantua matkan aikana.

Erilaista mustaa teetä

Kun mustan teen kauppa alkoi Kiinassa kasvamaan, alussa oli saatavilla vain joitakin teelaatuja. Lisäksi epäillään, etteivät kiinalaiset itse välittäneet mustasta teestä, vaan mieluummin myivät sen ulkomaisille kauppiaille. Varhaisia ja hyvin tunnettuja teelaatuja ovat esimerkiksi Lapsang Souchon, Keemun/Qimen ja Dian Hong.

Pikkuhiljaa mustan teen valikoima alkoi kuitenkin kasvamaan. Kiinassa teetä alettiin käsitellä entistä tarkkaavaisemmin, joka johti erityisen hienoihin mustiin teelaatuihin. Näiden teelaatujen nimeen kuuluu ylensä sana congou, gongfu tai kungfu, joka tarkoittaa taidoin valmistettua. Korkealaatuiset mustat teet ovat parhaimmillaan, kun niitä hauduttaa varovaisesti teekannussa.

Pian mustan teen tuotanto levisi myös muualle. Ensimmäisenä sen aloittivat britit, jotka onnistuivat aloittamaan teentuotannon Assamin ja Darjeelingin alueella Intiassa. Kummatkin teealueet ovat jo tunnettuja tuottamastaan laadukkaasta teestä. Myöhemmin teetä alettiin kasvattaa myös Sri Lankassa eli Ceylonin saarella. Sittemmin mustan teen viljely on levinnyt myös Aasian ulkopuolelle esimerkiksi Venäjälle ja Afrikkaan.

Aivan omalaatuinen maustetun mustan teen tyyppi kehittyi Intiassa. Mausteista ja maidolla juotua teetä kutsutaan Chaiksi. Voit lukea siitä lisää tästä linkistä.

Tutustu tarkemmin Teekaupan mustan teen valikoimaan tästä linkistä.

Lue lisää Keemun teestä tästä linkistä