Teekannu
Teetä on kautta aikain valmistettu teekannuissa. Lue, miten teekannua käytetään ja huolletaan.
Yleistä teekannuista
Teekannu on muodostunut ehkä tunnetuimmaksi teekulttuurin symboliksi, eikä suotta. Kannut ovat moninaisella muotoilullaan ja materiaalivaihtoehdoillaan muodostuneet kokonaiseksi taiteenlajikseen, ja innostuneimmat harrastajat ovat koonneet useita kymmeniä teekannuja kokoelmiinsa. Teekannujen korkea arvostus näkyy myös niistä maksetuissa hinnoissa: vanhoista yixing-kannuista voidaan maksaa tuhansia ellei jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Mahdottoman vanha keksintö teepannu ei kuitenkaan ole. Kuten gaiwaninkin kohdalla, liittyy kannujen kehitys irtoteehen siirtymiseen Ming-dynastian aikana (1368-1644). Ennen tätä teetä oli tapana valmistaa jauhetusta kakkuteestä, ja se juotiin samasta astiasta, jossa tee valmistettiin. Samaten myös teekannuja on perinteisesti käytetty myös teen juomiseen suoraan kannun nokasta. Teekannujen muodon inspiraationa ovat todennäköisesti toimineet viinikannut, joita voi vanhoissa kiinalaisissa maalauksissakin erehtyä pitämään teekannuina. Kiinassa kannujen suosituin materiaali on aina ollut lasittamaton yixing-savi, jonka sanotaan kypsyvän ajan ja käytön myötä.
Yixingin saven kerrotaan olevan erityisen sopivaa teekannujen materiaaliksi sen huokoisuuden vuoksi. Savi ikään kuin imee itseensä teen öljyjä ja myöskin öljyjä käsistä, jotka kannua käsittelevät. Näin jokaisesta teekannusta muodostuu ajan kanssa yksilöllinen taideteos ja rakas ystävä. Yixingin savea on monia eri laatuja, niiden tuntemus ja arviointi on aivan oma alueensa ja myös kovin monimutkaista, ellei jo ennestään tunne savien rakenteita. Yksi mielenkiintoinen seikka yixingeissä on se, että saveakin voidaan iättää tai 'fermentoida' monta vuotta ennen sen käyttämistä.
Yixing-teekannujen historiaa
Yixingin-teekannuilla sanotaan olevan kolme huippukautta: Ensimmäinen ajoittuu Ming-dynastialle, toinen Qing-dynastialle (1644-1911) ja kolmas Qing-dynastian loppuun ja tasavallan alkuun 1900-luvulle. Vaikka Yixing on ollut kuuluisa keramiikkakaupunki jo 1000-luvulta eaa. asti, nousi se todelliseen suosioon vasta Ming-dynastian aikana, jolloin Yixingissä alettiin valmistamaan esineitä lasittamattomasta savesta. Kun käsityöläisten taidot ja tekniikat kehittyivät sekä oppineiden mielenkiinto alkoi kohdistumaan yixing-kannuihin, seurasi muotoilun monipuolistuminen. Esimerkiksi saveen kaiverrettu kalligrafia ja luonnon inspiroimat muodot yleistyivät. Ming-dynastian lopusta tapa kaivertaa tai leimata oma nimi kannuun yleistyi, toisaalta usein kunnioituksesta opettajia kohtaan näiden nimi ikuistettiin saveen oman signeerauksen sijasta.
Qing-dynastian aikana teekannujen muotoilu jakaantui kahteen pääluokkaan: pohjoiseen ja eteläiseen. Pohjoisessa lähellä pääkaupunkia asuneet oppineet suosivat isoja, koristeellisia teekannuja, joilla he saattoivat kestitä isompaakin vierasjoukkoa ja samalla osoittaa arvostavansa taidetta. Etelässä taas kehittyi gongfu-haudutus, joka hyödynsi pienempiä, yksinkertaisia teekannuja pienemmälle joukolle.
Teekannun ostaminen
Kova kysyntä laadukkaista ja antiikkisista yixingeistä on saanut markkinolla liikkumaan myös lukuisia väärennettyjä kannuja. Yleisiä neuvoja teekannun ostajalle ovat muun muassa luotettavilta lähteiltä ostaminen ja mahdollisesti kannun tarkastaminen paikan päällä ennen ostopäätöstä. Ainakin vahvoja kemikaalimaisia tuoksuja kannattaa välttää!
Kalliimmissa teekannuissa on usein mukana aitoustodistus, mutta paperinpalasia on aina helppo väärentää. Muita merkkejä kannun laadun mittaamiseen on se, miten se seisoo: pohjan tulisi olla tasainen ja vakaa. Lisäksi nokan, kannun suun (ilman kantta) ja kahvan tulisi olla suorassa linjassa – tätä voi testata asettamalla pahvinpalasen teekannun päälle. Moderneissa kannumuotoiluissa tämä ei tosin aina pidä paikkaansa. Lisäksi nesteen tulisi virrata nokasta tasaisesti ja nopeasti, eikä se saisi valuttaa. Kun teetä kaataa kannusta ja asettaa sormen peittämään kannessa olevaa rei kää, virtauksen tulisi lakata. Tämä osoittaa kannen tiiviyden. Ulko- ja sisäpinnalta voi myös etsiä merkkejä epätasaisuuksista.
Yixingien käyttöönottaminen
Monet teenjuojat omistavat teekannunsa vain yhdelle teeluokalle, useimmiten joko wulongeille tai pu'erh-teelle. Lisäksi kannun voi omistaa esimerkiksi vain matalasti hapetetuille wulongeille tai sheng/shu pu'erhille – jotkut näkevät parhaaksi omistaa yixingissä jopa yhdelle ainoalle teelaadulle. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole niin tarkkaa, ja yhtä kannua voi hyvinkin käyttää tummille wulongeille, laadukkaille mustille teelaaduille sekä pu'erheille, toista miedoille wulongeille ja vihreille. Loppujen lopuksi eri teelaadut ja eri sadotkin eroavat n iin paljon toisistaan, että makua ajatellen kannu pitäisi omistaa vain yhdelle tietylle laadulle. Tärkeintä on kohdella yixingiä rakastavasti ja antaa sen elää.
Tuoreessa teekannussa saattaa olla vahva savinen aromi tai muita tuoksuja, joita ei teehen haluaa päästää. Siksi onkin suositeltavaa sisäänajaa kannu ennen sen käyttöön ottamista. Tähän on useita keinoja, joista kaksi käydään läpi tarkemmin.
Ensimmäinen tapa ajaa yixing-kannu sisään on keittää sitä matalalla lämmöllä isossa kattilassa, jonne on laitettu sekaan sen laadun teelehtiä, johon haluat kyseistä kannua käyttää. Voit laittaa pohjalle pyyhkeen, asettaa kannun sen päälle ja kannen sen viereen. Keitä 10-30 minuuttia ja anna olla yön yli. Kannattaa myös hangata sormin teekannun sisäpintaa, näin poistetaan mahdollinen pöly ja lika. Tätä tekniikkaa on kritisoitu siitä, että se tukkisi saven huokoset ja näin estäisi sen kypsymisen. Väitteille ei kuitenkaan ole kovin painavia perusteita, ja huomattava joukko teenjuojista suositteleekin tätä tapaa kannun sisäänajamiseen.
Toinen tekniikka on ehkä hiukan hellävaraisempi ja luonnollisempi. Hankaa ensin sormin kannun sisäpinta ja sen jälkeen hauduta täysi kannullinen sitä laatua, jolle haluat kannun omistaa. Jätä tee hautumaan yön yli ja anna kuivua, halutessasi voit toistaa tämän vaiheen muutaman kerran. Ulkopinnan voi käsitellä yksinkertaisesti kaatamalla ylijääneen teen kannun päälle. Tätä tekniikkaa voi soveltaa läpi yixingin elinkaaren: kun olet juonut tarpeeksi, kaada vettä vielä yhteen haudutukseen ja anna muhia. Tämän teen voi seuraavaksi kaataa ulkopinnalle. Monet teenjuojat käyttävät lisäksi teelinaa tai -harjaa levittääkseen teen kannun pinnalle ja edesauttaakseen tasaista patinoitumista.
Teen hauduttaminen (gongfu-tyyliin)
Teen hauduttaminen yixing-kannulla on verrattain helppoa. Kaada ensin kuumaa vettä kannuun, laita kansi paikoilleen ja pyörittele vettä kannun sisällä esilämmittääksesi saven. Tämän veden voi kaataa tarjoiluastiaan ja toistaa toimenpiteen. Seuraavaksi laita teelehdet kannuun. Tässä vaiheessa suosittelen ravistamaan kannua ja haistamaan tuoksua, jonka lämpö ja kosteus eristää teelehdistä: eteesi avautuu kokonainen toffeemaisen makeuden, marjaisan eloisuuden ja hedelmäisyyden kirjo!
Nyt voit lisätä vettä kannuun. Jos teelaatu on herkkää ja haluat olla varovainen teeveden lämpötilan kanssa, aseta kansi kenolleen teekannun suulle ja kaada vettä niin, että se valuu kannen sisäpinnan kautta lehdille. Seuraavaksi laita kansi paikoilleen ja kaada kuumaa vettä kannun päälle: tämä kuulu gongfu-etikettiin, mutta myös ylläpitää teekannun lämpötilaa. Sanotaan myös, että kolmen ensimmäisen haudutuksen kohdalla tee on valmista, kun vesi on kerennyt haihtua kannun pinnalta.
Seuraavaksi jää jäljelle ainoastaan teen kaataminen kuppiin. Jos käytössäsi on monta kuppia, liikuta kannua näiden yläpuolella niin, että tee jakaantuu tasaisesti eri astioihin. Lisäksi jos käytät gongfu-haudutuksissa yleistä aromikuppia, on sopivaa kaataa tee ensin tähän, sitten asettaa varsinainen malja ylösalaisin aromikupin päälle, kiep auttaa rakennelma ympäri ja nostaa aromikuppi varovaisesti tuoksun arvioimiseen. Kuten gaiwanien kohdalla jo mainittiin, voi teen kaataa maljoihin joko matalalta, kupin läheltä tai korkealta. Herkkiin teelaatuihin sopii matala kaato, tummiin ja paksuihin korkealta kaataminen. Itse kaadan toisaalta aina matalalta, se pitää maut mukavan tiiviinä.
Useimmissa yixing-kannuissa on savinen filtteri kannun sisäpuolella, joka estää nokan tukkeutumisen. Tämä filtteri koostuu yksinkertaisesti saveen pistetyistä reistä, ja ymmärrettävästi saattaa välillä tukkeutua, jolloin nesteen virtaus häiriintyy. Tähän ongelmaan on kehitetty oma välineensä, teepiikki, jolla nokan tukkeumat voi aukaista. Samaa asiaa tosin ajaa hammastikku, mutta ei se aivan yhtä romanttista ole. Kun teesessio on ohi, riittää teelehtien poistaminen ja kannun huuhteleminen kylmällä vedellä. Teekannu tulisi aina kuivattaa käytön jälkeen, ettei se ala homehtua. Paras tapa on antaa kannun kuivua itsekseen. Ja mainittakoon vielä tässä, että yixingiä on parasta olla pesemättä millään tiskiaineilla, ellei halua pilata kannua lopullisesti.
Muita teekannuja
Japanilaisia teekannuja valmistetaan sekä lasitetusta että lasittamattomasta savesta. Muotoilu eroaa hiukan kiinalaisista vastineistaan: näissä teekannuissa on usein kahva sivulla, nokkaan nähden poikkisuoraan. Samanlainen muotoilu toistuu myös korealaisissa kannuissa, jotka ovat yleensä lasitettua savea. Länsimaihin tuodut teekannut olivat lähinnä posliinisia ja lasitettuja. Nämä kauniisti koristellut teekannut ovat myös olleet haluttua tavaraa keräilijöiden piirissä. Huomattavaa on myös länsimaisten teekannujen koko verrattuna kiinalaisiin: usein litrankin kokoisiin kannuihin tottuneena on ensimmäinen näky 50 millilitran gongfu-teekannusta hupaisa näky.
Kaikki Kiinassa valmistetut teekannut eivät toki ole tehty yixing-savesta. Melkein yhtä kuuluisia ovat myös Guangdongin maakunnan Chao Zhoussa valmistetut teekannut. Rakenteeltaan chao zhou -kannut ovat ohuempia ja keveämpiä kuin yixingit. Chao Zhou -teekannujen sanotaan sopivan erityisen hyvin paikallisen dancong-teen valmistamiseen. Tähän on useita syitä, ensinnäkin kannujen seinät ovat ohuempia, kuten jo edellä sanottiin. Tämä auttaa pitämään lämpötilan sopivan alhaisena, jotta herkät teelehdet eivät kärsi. Chao zhou -kannut ovat myös usein muotoiltu pitkiä dancong-teelehtiä silmällä pitäen. Niiden suu ja nokka on leveitä kannun kokoon verrattuna, joten teelehdet mahtuvat kannuun paremmin ja neste virtaa nopeasti kannusta ulos, eikä tee kerkeä ylihautumaan.
Lisäksi saven mineraalipitoisuus on samankaltainen kuin sen maanperän, jossa dancong-teet kasvavat. Tätä pidetään hyvänä asiana tasapainoisen ja herkullisen teekupin hauduttamiseen. Chao Zhou -kannun sisäänajamiseen suositellaan jälkimmäistä niistä tekniikoista, jotka käytiin läpi yixingien kohdalla. Keittäminen ei ole toivottua, sillä ohuet chao zhou -kannut saattavat haljeta. Tämän vuoksi kannua suositellaan joskus liottamaan lämpimässä vedessä ennen sen käyttämistä – näin nopeat lämpötilavaihtelut eivät särje kannua. Useimmat laadukkaat chao zhou -teekannut pystyvät kuitenkin kestämään kuuman veden suoraan kannuun kaatamisen ja varmasti kestäisivät myös keittämisen kannun sisäänajamisessa.
Tarkastele Teekaupan teekannuvalikoimaa tästä linkistä